Eilen tuli _paljon_ lunta, toissapäivänä paistoi aurinko. Nyt on taas hieno ilma. Mitä tästä voi päätellä? Kenties sen, että huomenna sataa. Hohhoijaa. Mitä hyötyä on lämpimästä ilmasta ja auringosta, joka sulattaa lunta, jos kuitenkin sataa kohta lisää? Sama asia kun ajais liikenneympyrää vaan ympäri kokoajan - ei pääse ikinä eteenpäin.
Tottakai mä tiedän, ettei tää talvi loputtomiin kestä, mutta tolla lumimäärällä me kahlataan hangessa vielä toukokuussakin. Karua tää maailma, eikö vaan? Mutta toisaalta me ei sentään jouduta elään jääkauden keskellä. Vielä. Mutta on ihmiset siitäkin selvinnyt - vielä vähemmällä kun nykyihminen, jolla on sähköt, hulppeat talot ja muu mahdollinen selviytymiseen tarvittava.
Joka tapauksessa, harva on tyytyväinen niin kauan kun on lunta. Oikeastaan harva on tyytyväinen sillonkaan, kun tulee vesikelit lumien sulaessa. Sit tulee kesä, liian kuuma ja paljon hyönteisiä. Syksyllä taas alkaa sateet. Ja niin jatkuu tää loppumaton oravanpyörä. Suomen ilmasto ei tunnu kelpaavan muille, kun turisteille.
Vaikka äsken tosta lumesta valitinkin, mä itse olen edes johonkin tyytyväinen. Kevät on aina merkki uudesta alusta. Kesällä (yleensä) kun on lämmin, voit ajatella sitä, että millasta olikaan talvella seistä siellä pihalla kolmenkymmenen asteen pakkasissa. Syksystä ite en pidä niin kovin, mutta kai siitäkin ihmiset löytää positiivisia puolia.
Mun musiikkimakuun ja sen genreihin ei yleensä kuulu rap, mutta pakko laittaa tähän loppuun vielä kappale, jonka sanat sopii hyvin aiheeseen. Suosittelen kuuntelemaan sanoja, vaikka kappaleesta ette muuten pitäisikään. Tää takavuosien teiniräppäri, Pikku-G teki muitakin biisejä, joissa oli lyriikat kohdillaan. Kuunnelkaa siis tätä mun musiikkimaun poikkeusta kaikessa rauhassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti